24. lokakuuta 2013

Murha keittiössä

Rakastan granaattiomenoita monestakin syystä. Päälimmäisenä ehkä siksi, että ne tuo aina mieleen toisen kotimaani, Tunisian. 

Siellä pihalla kasvaa granaattiomenapuu, josta saa käydä suoraan poimimassa kypsät hedelmät aamiaispöytään. Granaattiomenalla on Tunisiassa ja muissa Välimeren maissa, sekä Lähi-idässä pitkät perinteet. Sitä käytetään erilaisissa ruoissa koristeena, mehuna tai kauhotaan suuhun ihan sellaisenaan. Ehkä erikoisin tapa syödä granaattiomenaa jälkiruokana on sekoittaa sitä couscousin ja sokerin kanssa.


Tottakai rakastan sitä myös makunsa ja koostumuksensa takia. Pienet helmimäiset siemenet narskahtavat suussa ja sopivat hyvin lisukkeeksi esimerkiksi jogurtin sekä jäätelön kanssa. Granaattiomena on myös terveellistä, sillä se on vähäsokerista, täynnä C-vitamiinia ja  antioksidantteja.


Leikatessa kannattaa olla aika varovainen. Se on sotkuista hommaa, ja saattaa tahria vaatteet kunnolla. Itse leikkaan hedelmän ensiksi kahtia, jonka jälkeen leikkaan puoliskot vielä ainakin kerran kahtia (riippuu hedelmän koosta) ja alan nyppiä siemeniä kulhoon. Siemenet ovat siis granaattiomenan ainoa syötävä osa. Kuorta ja vaaleita kohtia ei kannata syödä, ne maistuu pahalle.

Tämän operaation jälkeen näyttää aina siltä, kun keittiössä olisi tapahtunut murha. Mehua on vähän joka paikassa ja siemenet on kimmonneet seinän kautta kuppiin (ja kaikkialle muuallekkin).

Mutta hyvää se on.

Piis aut!

4 kommenttia:

  1. Kai tämä granaattiomenakikka on tuttu? http://www.youtube.com/watch?v=gvC0iIfTVPA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei helkkari! Nerokasta!!!

      Poista
    2. Sitten ihan vaan puuhaarukalla/-kauhalla lyöt puolikasta, palapuoli alaspäin kupin päällä :) Lähtee hyvin ja saa käsijumpan samalla!

      Poista
  2. Mä oon aivan fiiliksissä tuosta alemmasta kuvasta! Ihan huikee, en tiedä mikä siinä vetoaa muhun! :D

    VastaaPoista