27. lokakuuta 2013

Keitä olemme

Kuva: Eija

Nimeni: Arez
Syntymävuoteni: 1988
Siviilisäätyni: Kihloissa.
Asun: Helsingissä, tarkalleen ottaen Lauttasaaressa.
Juureni: Olen syntynyt Irakissa, kurdialueen kaupungissa nimeltä Sulaymaniyah. Tulimme perheeni kanssa pakolaisina Suomeen vuonna 1992, eli olen toisin sanoen kasvanut Suomessa. Kieli ja kulttuuri eivät tästä syystä aiheuta mitään ongelmia, vaikka näytänkin ehkä siltä etten osaa edes puhua soomee, hehe. Kurdin kielessä ja kulttuurissa on omat haasteensa, kun on kasvanut koko elämänsä jossain muualla. 
Mitä olen tehnyt ja mitä teen nyt: Olen opiskellut valokuvausta ja valmistuin media-assistentiksi vuonna 2010. En ole tehnyt alani töitä päivääkään, koska tajusin ettei se olekaan se ala, millä tahdon työskennellä. Olenkin nyt tämän vuoden ajan hakenut opiskelemaan sosiaalialaa ja ensi viikolla olisi pääsykokeet, jaiksss! Tällä hetkellä olen työharjoittelussa eräässä nuorisotalossa ja teen myös vapaaehtoistyötä. 
Kielitaitoni: Äidinkieleni on kurdi, mutta sitä en valitettavasti osaa kirjottaa tai lukea. Suomi ja englanti luonnistuu vähän paremmin.
Missä päin maailmaa olen käynyt ja missä tahtoisin käydä: Olen käynyt muun muassa Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Indonesiassa, Sri Lankalla ja Uudessa Seelannissa. Haluaisin kauheesti käydä Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Australiassa.
Miten tykkään herkutella: Tähän riittää yksi sana: suklaa!
Mistä en tykkää: Noo, en ainakaan välinpitämättömyydestä, syrjinnästä tai juoruilusta. Limut, marsipaani ja liköörisuklaat ovat myös kauheita.
Lempijuttuja: Jooga, luonto, ruoka, ystävät sekä uudet ihmiset. 
Maailman paras paikka: Jepen kainalossa, hihihi.
Mantrani: Rakasta ja anna anteeksi.

Nimeni: Dora
Syntymävuoteni: 1990
Sivilisäätyni: Naimisissa.
Asun: Helsingissä.
Juureni: Isäni on tunisialainen ja äiti suomalainen, eli juureni ovat niin täällä, kuin Pohjois-Afrikassa. Olen syntynyt ja kasvanut Suomessa, joten välillä on ollut omien juurten ja identiteetin kovaakin etsimistä. Ehkä vasta nyt alkaa tuntua siltä, että olen löytänyt kultaisen keskitien kahden kulttuurini välillä.
Mitä olen tehnyt ja mitä teen nyt: Lukiosta päästyäni (2009) olin aika hukassa itseni ja sen kanssa mitä haluan tulevaisuudelta. Menin töihin isäni toimistolle pariksi vuodeksi ja sinä aikana opin ainakin sen, että toimistotyö on sellaista, mitä en halua koskaan tehdä. Päätin seurata orastavaa unelmaani ja hakea valokuvauslinjalle taidekouluun. Hetkeäkään en ole katunut päätöstäni.
Kielitaitoni: Äidinkieleni on suomi, vaikka nykyään käytän enemmän englantia, brittiläisen mieheni takia. Arabian opin vasta aika myöhään (noin 10 vuoden ikäisenä), mutta sitä en osaa lukea enkä kirjoittaa. Ruotsi ja ranska onnistuvat small talk-tasolla.
Missä päin maailmaa olen käynyt ja missä tahtoisin käydä: Lukuisien perhematkojen myötä (ajoimme ennen joka vuosi autolla Tunisiaan) Keski-Euroopan maat ovat tulleet tutuiksi. Olen myös käynyt Dubaissa, Egyptissä, Turkissa, Englannissa ja Brasiliassa. Haluaisin kovasti käydä Itä-Euroopassa ja Aasian maissa. Tällä hetkellä riivaa niin kova matkakuume, että olisin valmis menemään vaikka Teneriffalle :D
Miten tykkään herkutella: Uunituore leipä ja iso nokare voita. OMNOMNOM.
Mistä en tykkää: Ehkä ahdistavin tunne on se, kun tietää, että on itse tehnyt jotain typerää ja joku on sulle siitä vihainen tai loukkaantunut. Omaa käytöstä voi kuitenkin aina muuttaa, mutta jos joku muu haluaa olla pee-pää, niin sille ei oikein voi mitään.
Lempijuttuja: Mielenkiintoisiin ihmisiin tutustuminen, kaiken tallentaminen kameralle ja uuden oppiminen.
Maailman paras paikka: Omassa, maailman parhaassa sängyssä, lusikka-asennossa, paremman puoliskon kanssa :D
Mantrani: Niin kuin äiti aina sanoo, "tiedä oma arvosi".

4 kommenttia:

  1. Moikka Arez! On tosi kiva, että bloggaat jälleen, koska oon todella kaivannut sun postauksia. :)

    Mä oon itsekin hakenut sosiaalialalle muutamia kertoja, mutta aika pirun tiukassa tuntuu pääsy olevan. Tsemppiä kuitenkin sulle pääsykokeeseen, toivon kovasti, että pääset opiskelemaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla! :) On kyllä kiva bloggailla taas pitkästä aikaa. Kiitos kauheesti tsempeistä, jotka tuli kyllä tarpeen eilisissä pääsykokeissa. Itelleni jäi hirveen hyvä fiilis niistä, joten toivotaan et oon sellanen mitä ne hakee :)

      Poista
  2. Ootte ihania<3. Arez, sun blogi oli aikoinaan ensimmäinen mitä aloin seuraamaan ja lemppari siihen saakka kunnes lopetit. Sulla oli ihanan elämänmakuinen blogi jo silloin, mutta nyt tuntuu että oot puhjennu "kukkaan" ja oot enemmän jotenkin sinut itsesi kanssa. Muistelin kuitenkin, että ettekös asuneet siellä Konalan uusilla hoodeilla jossain vaiheessa? Mietin vaan, siloin tällöin pyöräilin sinne vanhasta kämpästä.
    Dora, oot ihana freesi tuulahdus, diggaan sun tyylistä paljon :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot ite ihana kun tälläsiä kommentteja täällä laittelet! <3 Oot huomannu jotain todella tärkeetä ja olennaista elämässäni, kiitos siitä. Mulla on nimittäin nykyään tosi hyvä olla kaikinpuolin. Ja jooo, asuttiin, mutta muutettiin tossa kesällä Laruun ja täältä meitä ei saakkaan sitten kulumallakaan pois, haha. Oon samaa mieltä Dorasta, hän on ihana ja tyylikin mitä mainioin! <3

      Poista